Kalastus Saaristomeressä

Kalastus

Saaristomeri on hyvin repaleinen saariryhmä, johon lukeutuu lukuisia erikokoisia saaria. Näistä suurimpia ovat mm. Korppoon, Nauvon, Hirvensalon, Kakskerran ja Ruissalon saaret. Turun eteläpuolella avautuukin todella ainutlaatuinen saaristo, jollaista ei muualla maailmassa ole. Muistathan kunnioittaa hyviä tapoja siis merelläkin. Monelle löytyy oma idyllinen paikkansa kalastaa saaristossamme, kunhan vain pitää huolen, ettei käyttäydy häiritsevästivästi muita vesillä liikkujia, asukkaita, mökkiläisiä tai muita lomanviettäjiä kohtaan. Sääntöjä ja asetuksia, jotka koskevat vesillä liikkumista ja rantautumista on luonnollisesti noudatettava. Muista myös kalastuksen eettiset säännöt toiminnassasi, älä ota enemmän kalaa ylös kun mitä tarvitset.


Tärkeimmät kalalajit ja niiden kalastus

Ahven
Ahvenen levinneisyysalue on käytännössä katsoen koko Suomi. Ahvenella ei ole alamittaa. Ahventa saa hyvin ihan rantavesistä ja sitä kalastetaan ympäri vuoden. Pelkästään pilkillä pyydetään vuosittain 2 miljoonaa kiloa ahventa. Pilkin lisäksi ahventa saa hyvin uistimella ja ongella.

Kuha
Kuhat viihtyvät talvella syvässä vedessä, kun taas keväällä ja alkukesällä kuhat tulevat matalaan veteen. Päivällä ne ovat syvällä ja kauempana rannoista, hämärissä taas ylemmissä vesikerroksissa saalistamassa. Syksyisin kuhat oleskelevat enemmän pintavesissä, saalistusaika siirtyy keskipäivää kohti ja yön pimeimpänä aikana saalistuksessa on tauko. Kuhan pyyntimitta pitää olla vähintään 42 cm. Hyvää kuhan pyyntiaikaa on etenkin kesäkausi ja kuhia saadaan monenlaisilla vieheillä.

Hauki
Hauet liikkuvat aktiivisesti ravinnon perässä, seurailevat rantavesiin tulleita silakkaparvia tai nousevat jokiin kutumatkalla olevien salakoitten perässä. Koska hauki on yleinen, miltei joka paikan kala, kookas ja sen liha varsin kelvollista, sitä myös pyydetään Suomessa paljon. Hauen merkitystä voi korostaa myös urheilukalastuksen kohteena, sillä se on jokamiehen saavutettavissa hyvin ja se iskee kaikenlaisin vieheisiin. Saaristomeri on tunnettua suuren hauen pyyntialuetta ja haukea saa hyvin uistimella ja miksei perhollakin varhaisesta keväästä aina loppusyksyyn.

Siika
Siiat liikkuvat enimmäkseen rannikkolinjaa vastaan kohtisuoraan matalan ja syvän veden välillä. Kesällä ne ovat syvällä tai ulkosaaristossa, syksyllä kutuaikana matalassa ja yleensä lähellä rannikkoa ja talvella taas syvässä vedessä, mistä ne keväisin vielä kylmän veden aikana siirtyvät lähelle rannikkoa. Siikojen rauhoitusaika on mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.-30.11 Urheilukalastusvälinein siikaa saa Saaristomereltä saalikseen parhaiten keväällä heitto-ongella.

Meritaimen
Meritaimenet pysyttelevät pääasiassa rannikon läheisyydessä. Meritaimen on varsin suosittu istutuskala ja Saaristomeren meritaimenet ovat suurimmaksi osin istutuksista peräisin. Runsaat poikasistutukset ovat saaneet aikaan sen, että taimen on yhä enemmän jokamieskalastajan saalista. Rasvaevällinen taimen on vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla. Meritaimenen pyyntimitta on vähintään 60 cm. Kevät ja syksy ovat meritaimenen kalastuksen parasta aikaa ja taimenet tapaa parhaiten ulkosaaristosta. Meritaimenta voi kalastaa uistimella ja perholla.

Silakka
Silakka on vapaan veden parvikala. Kevätkutuiset silakat liikkuvat alkutalvella rannikkoa kohti, mutta talven kuluessa ne hakeutuvat ulapalle ja syvään veteen. Keväällä liikkumissuunta on taas kohti rannikon kutupaikkoja. Syyskutuinen silakka kutee ulkosaariston reunaosissa ja monesti hyvinkin ulkona olevilla matalikoilla. Silakkaa saa hyvin pyydettyä kutuaikoina keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä lokakuussa silakkalitkalla. Silakkalitkalla kalastaminen luetaan yleiskalastusoikeudeksi, eikä se näin ollen vaadi erillistä kalastuslupaa.


Vapaa-ajan kalastuksen lupajärjestelmä

Uusi kalastuslaki astui voimaan 1.1.2016 ja toi muutoksia kalastuslupajärjestelmään. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Kalastustapa Alle 18 v, 65 v täyttäneet 18-64 vuotiaat
Onkiminen
Pilkkiminen
Silakanlitkaus
Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton yleiskalastusoikeus
Viehekalastus
yhdellä vavalla
Ei valtion kalastonhoitomaksua Valtion kalastonhoitomaksu
Pyydyskalastus
Ravustus
Kalastus useammalla kuin yhdellä vavalla
Ei valtion kalastonhoitomaksua, MUTTA
aina vesialueenomistajan lupa
Valtion kalastonhoitomaksu
JA vesialueenomistajan lupa
Kalastus erikoiskohteilla Ei valtion kalastonhoitomaksua, MUTTA
aina vesialueenomistajan lupa
Valtion kalastonhoitomaksu
JA vesialueenomistajan lupa

HUOM!
Onginta ja pilkintä sekä viehekalastus kalastonhoitomaksun nojalla on kielletty vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Lisäksi kalastusta voidaan rajoittaa ELY-keskuksen päätöksellä. Katso kalastusrajoitukset täältä -> kalastusrajoitus.fi.

Erikoiskohteilla tarkoitetaan alueita, joissa kalastusta on rajoitettu esimerkiksi eräitä Metsähallituksen alueita sekä vaelluskalavesistöjen virta- ja koskipaikkoja.

Kalastonhoitomaksu vuonna 2018

Vuoden 2016 alusta alkaen 18-64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia.

Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla koko maassa, paitsi Ahvenanmaalla. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla.

Muuhun kalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla.

Kalastonhoitomaksu vuonna 2018:
39 €/vuosi
12 €/7 vuorokautta
5 €/vuorokausi

Näin maksat kalastonhoitomaksusi

Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä.
Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona.

  1. Eräluvat-verkkokauppa
    Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle.
  2. Palvelunumero 020 69 2424 (arkisin 8-16)
    Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Säilytä kuitti maksusta.
  3. Palvelupiste
    Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta.

Huomioi
– Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa.
– Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta.

Lähde: www.ahven.net